t

Olen toistuvasti lähettänyt asiakaspalautetta Googlelle ongelmasta liittyen  kuvien lataamisesta blogiin. Ongelma on ajankohtainen yhä edelleen, ja kukaan ei ole vaivautunut vastaamaan mistä tämä johtuu. Tänään yritin löytää netistä osoitteen, johon lähettää asiakaspalautetta. En löytänyt.
Herää kysymys, onko Google kasvanut niin suureksi, että yksittäisellä kuluttajalla ei enää ole merkitystä. Olen melko varma että Google ei ole ainoa yritys, johon yhteydenotto on samalla tavalla rajoitettu, mutta jos tämä on kehityksen suunta niin on syytä olla huolissaan.
Se että valta vieraannuttaa arjesta ei ole mikään uusi oivallus, mutta välinpitämättömyys näinkin arkisessa asiassa, joka ei varmasti paljon vaatisi, tuntuu oudolta. Palautekanavan etsimisen jälkeen, sitä löytämättä,  jopa huolestuttavalta.
Olisin taas tänään kirjoittanut kaikenlaisesta kokemastani, mutta juttu on tyhjä ilman ottamiani kuvia, kiitos Googlen, joten jääköön tähän. Sorry.

Istun parvekkeellani siemaillen aamiaisen jälkeistä kahvikupposta. seuraan ikäistäni miestä joka kahlaa tulvineessa riisipellossa kainaloitaan myöten. Hän kokee peltoon laskemiaan verkkoja, vierellään pieni kanootti. Saaliin laatua tai määrää en kykene näkemään, mutta tunnin kahlaamisen jälkeen kanootti on vielä pinnalla.
Miehen asumus, joka sijaitsee riisipeltojen ja niiden läpi virtaavan pienen joen välisellä kapealla penkereellä, on kasattu m.m. lastauslavoista, laudan pätkistä, muovin palasista ja ruostuneesta aaltopellistä. Katto on tehty oljesta.
Hökkelissä ei ole sähköä joten illan pimetessä klo. 6 jälkeen,  ympärillä on pelkkää pimeyttä.
Hän asuu siinä yhdessä vaivaisen naisen (lmeisesti äiti) kanssa. He eivät omista mitään kulkuneuvoa, mutta avuliaat sukulaiset ja ystävät käyvät päivittäin paikalla. Olisi kiva käydä jututtamassa heitä, mutta kielimuurista johtuen siitä tuskin tulisi mitään.

Omalta osalta olen alkumatkan kommellusten jälkeen pyrkinyt keskittymään vähän muuhunkin kuin jo hyvin tuntemaani alakulttuuriin. Ohjelmaan on kuulunut m.m. temppelivierailuita, tutustumista erilaisiin makuelämyksiin ja paikallisiin tapoihin, ja paikallisen elämänmenon tarkkaileminen, sekä sen pohdinta.
En tiedä onko siitä mitään hyötyä, mutta ei siitä ainakaan ole mitään haittaa. Että silleen.

PS. Bloggerin palvelin ei jostain syystä edelleenkään suostu siirtämään kuvia blogiin. Valitan:-(.

Kolaroin sillä eilen vuokratulla mopolla. Etuvanne on solmussa, etuhaarukka on vääntynyt, mutta mulla pelkkä ventti oikeassa polvessa. Onneksi oli kypärä päässä:'). Kävin paikallisella poliisilaitoksella, ihan mielenkiintoista sinänsä, ja maksoin vahingot (n. 200 €). Joskus näin.
Nyt alkaa olee päikkärien aika, joten en vaivaa Teitä enempää. Voikaa kaikki hyvin!

PS. Täällä on ihan v...lämmin. 37 astetta varjossa.thank God for air condition.

Moi! Täällä kaikki hyvin. Olin eilen sairaanhoitajien vuosijuhlassa. Kokoontuvat vuosittain muistelemaan menneitä, ja tarkailemaan toisiaan, kuinka paljon ovat vanhenneet. Naisia oli    ehka 600, miehiä 10 ja minä ainoa länsimaalainen. En ole ikinä kerännyt niin paljon katseita. Vieläkin polttaa.

Tänään kävin vuokraamassa mopon, jolla kävin vähän huristelemassa. Tällä hetkellä odottelen makaroonilaatikon valmistumista, thaikkuruokaa kun on tullut syötyä tähän asti. Voikaa hyvin, ja kohta taas taas tavataan!